Siirry pääsisältöön

Pinnanmuodostus

Ruokolahti kuuluu muun Suomen tavoin ikivanhaan ja syvälle kuluneeseen peruskallioalueeseen. Nykyään kallioperää on niukasti näkyvissä, sillä jääkautiset maalajit peittävät sen paksuina kerroksina. Jääkausi ja sen jälkeiset tapahtumat ovatkin muovanneet Ruokolahden maiseman nykyiseen muotoonsa.

 

Vaihtelevia maisemia

Maisemat ovat irtainten maalajien runsaudesta johtuen melko loivapiirteisiä. Toisaalta Salpausselkien kumpuilevat harjanteet elävöittävät korkokuvaa, ja maasto on muutenkin pikkupiirteissään vaihtelevaa.

 

Maakunnan korkein kohta

Ruokolahden ja koko maakunnan korkein paikka on Sarajärven Haukkavuori. Se kohoaa noin 172 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kiehtovia geologisia yksityiskohtia alueen luonnossa ovat lohkareluolat.

 

Mahtavat Salpausselät

Aluetta halkovat Salpausselät saivat alkunsa, kun mannerjään sulamisvesien kuljettama aines yhdistyi jäätikön reunassa olleeseen moreenivalliin.

Ruokolahdella toinen Salpausselkä on ensimmäistä hallitsevampi. Sen alueella on runsaasti deltoja eli jäätikköjokien suistoja, jotka nykyisessä maisemassa esiintyvät laakeina harjukankaina.

 

Suppia ja siirtolohkareita

Jääkauden jälkiä alueen luonnossa ovat myös harjukuopat eli supat, lukuisat hiidenkirnut ja jään mukana kulkeutuneet siirtolohkareet. Ruokolahden tunnetuin siirtolohkare on Hauklapissa sijaitseva Kummakivi.

Haukkavuori

Haukkavuori

Siirtolohkare

Siirtolohkare

Kummakivi

Kummakivi