Siirry pääsisältöön
Rantalinna

Rakennukset

Talonpoikaiskulttuurisäätiö myönsi paikalle kunniakirjan perinnerakentamisen säilyttämisestä vuonna 2003. Heinaho sijaitsee 110 m merenpinnan yläpuolella, eräällä Äitsaaren korkeimmista paikoista. Heinahon pihapiiriä, kotimuseota ja tupaa esitellään ryhmille sopimuksen mukaan.

Heinahon maatila

Ruokolahden nykyinen kirkko valmistui vuonna 1854 ja on pitäjän neljäs kirkko samalla paikalla. Se on empiren ja uusgotiikan välisen murrosvaiheen tyyliin rakennettu puinen ristikirkko, jossa on noin 1200 istumapaikkaa.

Vanhalla hautausmaalla sijaitseva kellotapuli on yksi Ruokolahden vanhimmista rakennuksista. Se on rakennettu v. 1752 kolmannen kirkon kellotapuliksi. Tapuli määrättiin 1800-luvun alussa purettavaksi, koska sen pelättiin kaatuvan suurta kelloa soitettaessa. Kello siirrettiin lopulta kirkontorniin ja niin tapuli sai jäädä paikalleen.

Ruokolahden kirkko

Museo sijaitsee Ruokolahden kirkonmäellä, kellotapulia vastapäätä ja on perustettu 1955. Museokokoelmiin kuuluu yli 3000 esinettä, joista vastaa kotiseutuyhdistys Ruokolahti-Seura ry.  Rakennus on lainajyvästö vuodelta 1861 ja sen on rakentanut Antti Enlund.
 
Alimmassa kerroksessa on kirkkomuseo-osasto, jossa on aikaisemmista kirkoista talteen otettua esineistöä. Edelfelt-huoneessa kerrotaan taiteilijan vierailusta paikkakunnalla, sekä Ruokolahden Eukot kirkonmäellä- teoksen synnystä. Rahahuoneessa on esillä vanhoja rahoja, paikkakunnan arkeologisia löytöjä ja tietoa esihistoriasta.
 
Toisessa kerroksessa on kotitalous- ja käsityöesineistöä sekä sotahistoriaan kuuluvaa esineistöä.
 
Ylimmässä kerroksessa on esillä luontaistalouden ajan elinkeinotoimintaan liittyvää esineistöä.
 
Kotiseutumuseo on avoinna 6.6.-27.8.2023 ti-su klo 11-17, suljettu juhannuksena pe-la 23.-24.6.2023.
 
Ruokolahden kotiseutumuseo

Ruokolahden kunnanvirasto on rakennettu Saimaan rantatörmälle 1933. Rakennuksen on suunnitellut viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen ja sen urakoi Rakennusliike K V Sten. Rakennuksen vihkiäiset pidettiin 27.7.1934.

Ruokolahden kunnanvirasto

Seuratalon juuret juontavat jo 1920-luvulle, jolloin paikalle rakennettiin tanssilava. Myöhemmin tanssilavaan tehtiin seinät ja katto. Maalaisliitto myi seuratalon kunnalle kansakouluksi, joka toimi tiloissa pari vuosikymmentä. Seuratalon maapohja on vuokramaalla ja nyt rakennusta uhkaa purkaminen.

Lassilan seuratalo

Ruokolahden liikuntahalli valmistui 2011 ja se maksoi n. € 4,5 miljoonaa. Liikuntahallissa on kolmeen lohkoon jaettava liikuntasali 45m x 25m, kuntosali 168 m2 ja voimailusali 35 m2. Liikuntasalin korkeus on 9,2 m lattiasta palkin alareunaan. Katsomopaikkoja on 300 ja salissa saa olla 450 henkilöä, yht 750. Liikuntasali soveltuu mm. palloiluun ja ryhmäliikuntaan.

Ruokolahden liikuntahalli

Saimaan harjulla, Ruokolahden Haloniemessä seisoo komea jugend-linna, jolla on värikäs historia. Rantalinnassa on asunut korkeaa venäläisaatelia, se on ollut suomalaisena sotasairaalana, konduktööriyhdistyksen lomanviettopaikkana ja viime vuosina tilauspohjaisena hotelli-ravintolana.

Rantalinna

Soinilan koulu Saimaan rannalla Äitsaaressa perustettiin 1909 ja lakkautettiin 1989. Nykyisin rakennus toimii partiolaisten tukikohtana ja tunnetaan nimellä Retsola. Ruokolahden Erätoverit kunnostivat koulun 2004 retki-, leiri- ja kurssipaikaksi.

Retsola

Ruokolahdella on kaikkiaan noin 70 myllykoskea, jotka kaikki olivat aikoinaan valjastettu käyttämään myllyjä. Merkittävimpiä myllyjä ja myllykoskia olivat Idmanin eli Pappilan mylly Kirkonkylällä, Kemppilän mylly, Veikkolan mylly Kuopiolassa, Kaijanlahden mylly Karkiassa, Inkisen mylly Utulassa ja Virmutjoen varrella Virmutjoen mylly, Rinkisen mylly, Hellstenin mylly, Laamalan Ylä- ja Alamyllyt sekä Pellisen mylly.

Vesi kuohuu koskessa

Saimaan niemessä, Sipiniemessä sijaitsee tiilirunkoinen, rapattu, vaaleankeltainen funkkistalo, joka on rakennettu 1956. Rakennuksen suunnittelivat Veikko Larkas ja Laura Järvi-Larkas. 1979 rakennetun opiskelija-asuntolan suunnitteli Arkkitehtitoimisto Kaija Ojanen Ky.
 
1998 opistoa laajennettiin ja sinne rakennettiin 300 -paikkainen Ruokolahti-sali kulttuuri- ja juhlatilaksi. Alttarikuvana on ”Karjalan Kristus”, jonka ovat tehneet taiteilija Maire Pyykkö, hänen miehensä Arkadi ja poikansa Denis.
 
STEP-koulutus Ruokolahti

Valkinhovi on 1920-luvulla rakennettu punahonkainen metsästysmajatyyppinen kartano, joka sijaitsee Ruokolahden Hauklapissa. Tilalla vieraat voivat viettää aktiivista luontolomaa ruokolahtelaisessa korpimaisemassa.

Kartanon ympäristö on ruokolahtelaista luontoa parhaimmillaan. Sen erämaamaisemassa yhdistyvät vesi, kangasmetsät, kalliot ja runsas eläimistö kaikkine Suomessa tavattavine isoine nisäkkäineen. Läheisyydessä on Saimaan ohella useita muita järviä, ja lähellä olevat metsät ovat oivallista marjastus- ja sienestysmaastoa.

Valkinhovi